Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999) on ollut maankäytön suunnittelun ja rakentamisen perussäädös vuodesta 2000. Vuoden 2025 alussa laki jakautui kahtia: uudeksi rakentamislaiksi (751/2023) ja väliaikaiseksi alueidenkäyttölaiksi. Uudistus tuo merkittäviä muutoksia rakennuslupamenettelyyn, esteettömyysvaatimuksiin ja ympäristöselvityksiin.
Muutokset koskevat ensisijaisesti uusia rakennushankkeita, jotka on pantu vireille 1.1.2025 jälkeen. Vanhan lain mukaiset hankkeet etenevät edelleen aiemman sääntelyn mukaan. Samalla osa uusista velvoitteista, kuten hiilijalanjälkilaskenta ja käsittelyaikatakuu, astuu voimaan vasta 1.1.2026.
Tässä artikkelissa käymme läpi lain uudistuksen keskeiset kohdat, uuden rakentamislain ja alueidenkäyttölain erot, esteettömyysvaatimukset, rakennuslupaprosessin sekä EPD-ympäristöselosteiden merkityksen.
Miten maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu 2025?
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Lain numero | 132/1999 |
| Voimaantulo | 1.1.2000 (alkuperäinen), uudistus 1.1.2025 |
| Soveltamisala | Alueiden käyttö ja rakentaminen |
| Uudistuksen tila | Rakentamista koskeva osa korvattu uudella rakentamislailla (1.1.2025). Alueidenkäyttölaki jatkaa voimassa. |
- Maankäyttö- ja rakennuslaki on jaettu kahtia: alueidenkäyttölaki ja uusi rakentamislaki.
- Uusi rakentamislaki tuo mukanaan tiukemmat ympäristöselostevaatimukset (EPD) ja esteettömyysmääräykset.
- Rakennuslupamenettelyä on yksinkertaistettu, mutta 125 §:n mukainen lupa säilyy keskeisenä.
- Alueidenkäyttölaki edellyttää nykyistä kattavampia selvityksiä kaavoituksessa.
- MRA (maankäyttö- ja rakennusasetus) täydentää lakia ja vaatii päivityksiä uudistuksen myötä.
| Tieto | Yksityiskohta |
|---|---|
| Voimaantulo | 1.1.2025 (pääosin) |
| Korvaa vanhan lain osat | Rakentamista koskevat luvut 17–20 |
| Uusi rakentamislaki | 751/2023, 29 lukua |
| Alueidenkäyttölaki | Säilyy ennallaan, pykälien siirtoja |
| EPD-vaatimus | Koskee aluksi suuria rakennushankkeita |
| Ilmastoselvitys | Pakollinen lopputarkastuksessa 1.1.2026 alkaen |
| Esteettömyysvaatimukset | Uusia teknisiä vaatimuksia suunnitteluun |
| Pientalot | Vapautettu toistaiseksi ilmastoselvityksestä |
| Hiilijalanjäljen raja-arvot | Asetus 9.1.2026, kiristys 1.1.2029 |
| Käsittelyaikatakuu | Voimaan 1.1.2026 |
Mikä on maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)?
Mitä laki koskee?
Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee alueiden käyttöä ja rakentamista Suomessa. Sen tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Laki sisältää määräyksiä kaavoituksesta, rakennusluvista, rakennusten teknisistä vaatimuksista ja viranomaisvalvonnasta.
Kenen vastuulla lain noudattaminen on?
Vastuu jakautuu kunnille ja valtiolle. Kunnat vastaavat kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta, ympäristöministeriö lain toimeenpanosta ja kehittämisestä. Rakennushankkeiden toteuttajat ovat velvollisia noudattamaan lain teknisiä määräyksiä ja lupaehtoja.
Mikä on MRA (maankäyttö- ja rakennusasetus)?
MRA on maankäyttö- ja rakennusasetus, joka täydentää lakia teknisillä määräyksillä. Asetus sisältää tarkempia säännöksiä esimerkiksi rakennuslupamenettelystä ja esteettömyydestä. Uudistuksen myötä MRA:ta on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.
Vaikka uusi rakentamislaki on tullut voimaan, MRA:n päivitys on vielä kesken tietyiltä osin. Tämä voi aiheuttaa tulkintaepävarmuutta siirtymäaikana.
Mikä on alueidenkäyttölaki ja miten se eroaa rakentamislaista?
Alueidenkäyttölain sisältö
Alueidenkäyttölaki (132/1999, muutettu 752/2023) säätelee maankäyttöä, kaavoitusta ja alueidenkäytön suunnittelua. Se on käytännössä vanhan MRL:n se osa, joka koskee maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Laki edellyttää nykyistä kattavampia selvityksiä kaavoituksen yhteydessä.
Erot rakentamislakiin
Rakentamislaki (751/2023) keskittyy rakennushankkeiden teknisiin vaatimuksiin, lupaprosesseihin ja ympäristöselvityksiin. Alueidenkäyttölaki puolestaan ohjaa alueiden suunnittelua ja kaavoitusta. Ne täydentävät toisiaan, mutta ovat erillisiä säädöksiä. Aiemmin ne sisältyivät yhteen lakiin.
Mitkä ovat alueidenkäyttölain selvitysvaatimukset?
Laki edellyttää kaavoituksen yhteydessä muun muassa luontoselvityksiä, kulttuuriympäristön inventointeja ja maaperätutkimuksia. Uudistus lisää tarvetta ilmasto- ja energiaselvityksille, vaikka niiden tarkka laajuus määräytyy kaavatason mukaan.
Mitä maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo esteettömyydestä ja rakennusluvasta?
Esteettömyysvaatimukset uudessa laissa
Uusi rakentamislaki asettaa uusia teknisiä vaatimuksia esteettömyydelle. Rakennukset on suunniteltava siten, että ne ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia kaikille käyttäjäryhmille. Esteettömyys on osa rakentamislain teknisiä määräyksiä.
Rakennuslupa ja 125 § MRA
Rakennuslupa edellyttää edelleen asuinrakennuksille, vähintään 30 neliön talousrakennuksille, 50 neliön katoksille ja yleisötiloille. Uudessa laissa lupahakemuksen liitteitä on kevennetty. Pienemmät hankkeet on vapautettu luvanvaraisuudesta, ellei niillä ole merkittävää vaikutusta ympäristöön.
Rakennuslupakäytännöt voivat vaihdella kunnittain. Uuden lain myötä monet kunnat ovat päivittäneet ohjeitaan, joten kannattaa olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan.
Mitä tarkoittaa rakentamislaki EPD?
Vaatiiko uusi rakentamislaki ympäristöselosteen?
Uusi rakentamislaki edellyttää rakennustuotteiden ympäristövaikutusten selvittämistä. Vaikka laki ei suoraan mainitse EPD:tä (Environmental Product Declaration), käytännössä ympäristöselosteita tarvitaan hiilijalanjäljen laskennassa. Valtioneuvoston asetus rakennustuoteluettelosta astui voimaan 1.1.2026, ja se sisältää tietoja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
Miten EPD vaikuttaa rakennuslupaprosessiin?
EPD-tietoja hyödynnetään ilmastoselvityksen laatimisessa. Ilmastoselvitys on toimitettava lopputarkastuksen yhteydessä, jos rakennuslupa on haettu 1.1.2026 tai sen jälkeen. Pientaloille velvoite laajenee asteittain: 1.1.2028 alkaen yli 1000 neliön muille rakennuksille ja 1.1.2030 alkaen kaikille uusille rakennuksille.
Jo nyt kannattaa kerätä rakennustuotteiden ympäristötietoja ja EPD-selosteita, vaikka laki ei vielä vaadi niitä pientaloilta. Tämä helpottaa tulevien vaatimusten täyttämistä.
Milloin uusi rakentamislaki tulee voimaan?
- – Alkuperäinen maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) astuu voimaan.
- – Valmistelu uudistukseen alkaa.
- – Eduskunta hyväksyy uuden rakentamislain (751/2023).
- – Uusi rakentamislaki ja väliaikainen alueidenkäyttölaki astuvat voimaan pääosin.
- – Siirtymäajat ja tarkentavat asetukset, kuten hiilijalanjäljen raja-arvot.
- – Ilmastoselvitys ja käsittelyaikatakuu tulevat pakollisiksi.
- – Hiilijalanjäljen raja-arvot kiristyvät.
Mitä lakimuutoksesta tiedetään varmasti ja mikä on vielä epävarmaa?
| Varmaa | Epävarmaa |
|---|---|
| Uusi rakentamislaki on voimassa 1.1.2025 alkaen ja korvaa vanhan lain rakentamista koskevat osat. | Tulkinnat esteettömyysmääräysten soveltamisesta olemassa oleviin rakennuksiin. |
| Alueidenkäyttölaki jatkaa voimassa, ainoastaan rakentamisen sääntely siirtyy. | EPD-vaatimusten laajeneminen pieniin hankkeisiin on vielä avoinna. |
| Ilmastoselvitys on pakollinen lopputarkastuksessa 1.1.2026 alkaen. | Kuntien resurssien riittävyys uusien vaatimusten valvontaan. |
Miksi maankäyttö- ja rakennuslaki uudistettiin?
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on osa laajempaa rakentamisen ja kaavoituksen uudistamista Suomessa. Uusi rakentamislaki pyrkii digitalisoimaan lupaprosesseja, parantamaan energiatehokkuutta ja selkeyttämään vastuita. Alueidenkäyttölaki säilyttää kaavoituksen periaatteet, mutta selvitysvaatimukset lisääntyvät. Uudistus herättää kysymyksiä erityisesti kuntien resurssien riittävyydestä ja pienten rakennushankkeiden hallinnollisesta taakasta. Tarkempia ohjeita löydät Myytävät omakotitalot Hyvinkää 2025 – Hinnat, alueet ja ostajan vinkit -artikkelista, joka käsittelee asuntomarkkinoiden yhteyttä lainsäädäntöön.
Mitä viralliset lähteet sanovat?
”Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö.”
Ympäristöministeriö (ym.fi)
”Uusi rakentamislaki on tullut voimaan 1.1.2025. Laki korvaa aikaisemman maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevan osan.”
Ramboll Digital Education
”Maankäyttö- ja rakennuslain (alueidenkäyttölain) uudistusta on syytä jatkaa.”
Suomen Kuntaliitto
Mitä uudistus merkitsee tulevaisuudessa?
Uudistus tuo rakentamiseen ennakoitavuutta ja ympäristötietoisuutta. Rakennushankkeiden suunnittelussa on varauduttava ilmastoselvityksiin ja esteettömyysmääräyksiin. Seuraa ympäristöministeriön ohjeita, tarkista kunnan rakennusvalvonnalta siirtymäaikojen vaikutukset ja valmistaudu EPD-vaatimuksiin, jos suunnittelet suurta hanketta. Lisätietoa asuntomarkkinoiden tilanteesta löydät Myytävät asunnot Pirkkala – Katso 240–250 kohdetta Etuovesta ja Oikotieltä -sivulta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki 128?
Lain 128 § koskee rakennuslupaa edellyttäviä toimenpiteitä. Uudessa rakentamislaissa vastaava pykälä on muuttunut.
Mikä on MRA?
MRA on maankäyttö- ja rakennusasetus, joka täydentää lakia teknisillä määräyksillä. Se on uudistettu vastaamaan uutta rakentamislakia.
Mitä tarkoittaa rakennuslaki EPD?
EPD (Environmental Product Declaration) on ympäristöseloste, joka uuden rakentamislain mukaan on toimitettava tietyissä rakennushankkeissa. Se kuvaa rakennustuotteen ympäristövaikutuksia.
Miten maankäyttö- ja rakennuslaki liittyy kaavoitukseen?
Lain alueidenkäyttöosio (nykyinen alueidenkäyttölaki) säätelee kaavoitusta: maakuntakaavaa, yleiskaavaa ja asemakaavaa.
Mikä on hiilijalanjäljen raja-arvojen aikataulu?
Valtioneuvoston asetus hiilijalanjäljen raja-arvoista tuli voimaan 9.1.2026. Raja-arvot kiristyvät 1.1.2029.
Koskeeko ilmastoselvitys pientaloja?
Pientalot (omakotitalot, rivitalot) on toistaiseksi vapautettu ilmastoselvityksestä. Velvollisuus laajenee 1.1.2028 yli 1000 m² muille rakennuksille ja 1.1.2030 kaikille uusille rakennuksille.
Mitä on hiilikädenjälki?
Hiilikädenjälki tarkoittaa rakennuksen varastoiman hiilen määrää. Se raportoidaan ilmastoselvityksessä hiilijalanjäljen rinnalla.
Miten uusi laki vaikuttaa vanhoihin rakennuslupiin?
Ennen 1.1.2025 vireille pannut hankkeet noudattavat vanhaa lakia. Uusia vaatimuksia sovelletaan vasta 1.1.2025 jälkeen jätettyihin hakemuksiin.
Älä missaa
Liana Kaarinan Lapset – Perhehistoria Ja Median Näkymä
Hyvän Toivon Kappeli – Jätkäsaaren Moderni Yhteisötila
Proteiinin lähteet taulukko – Kattava opas saantisuosituksiin
Myytävät Mökit Lappi – Löydä Unelmiesi Mökki Lapin Markkinoilta
Noora Toivo puoliso – Tiedossa oleva uudesta kumppanista ja erosta
Pronaxen 500 mg – Luotettava Kipuhoito Ja Turvallisuus
